“En toivo mitään niin paljon kuin että saisin nähdä mieheni ja poikani jälleen” – miksi oikeus perheeseen ei toteudu Suomessa?
Oikeus perhe-elämän kunnioitukseen on ihmisoikeus, joka on turvattu sekä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa että Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja EU:n perusoikeuskirjassa. Lisäksi YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista velvoittaa valtioita käsittelemään perheenyhdistämistä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti. Tästä huolimatta kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämistä on vaikeutettu Suomessa viime vuosina merkittävästi tekemällä kiristyksiä niin lainsäädäntöön kuin käytäntöihinkin.
Amnesty International Suomen osasto 6 / 2020
Perinnöksi parempi maailma
Kun Chilessä 1970-luvun alkupuolella teloitettiin tuhansia Pinochetin sotilasjuntan vastustajia, Hirvonen seurasi uutisointia kauhuissaan. Unissaan hän matkusti Ugandaan osoittamaan mieltään ”Afrikan teurastajana” tunnettua hirmuhallitsija Idi Aminia vastaan. Hän muistaa ihmetelleensä, miksei koko maailma noussut barrikadeille tällaisten tapahtumien edessä.
Amnesty International Suomen osasto 6 / 2020
Miten meni, Suomi? Amnesty ruotii EU-puheenjohtajakauden kohokohdat ja pettymykset
”Onko EU uskottava toimija, jos sen jäsenet tekevät ihmisoikeuspuolustajille samaa, mitä EU vastustaa joissain muussa maassa? Voidaanko arvostella ihmisoikeuspuolustajien työn kriminalisointia esimerkiksi Venäjällä, jos Kreikassa vangitaan aktivisteja humanitaarisesta työstä?” Tuukkanen kysyy.
Amnesty International Suomen osasto 1 / 2020
Opettajan tehtävä on avata ikkuna maailmaan
Ihmisoikeudet ja niiden merkitys ovat monella tapaa osa järvenpääläisen Koivusaaren koulun arkea. Opettajat tahtovat herätellä nuorissa empatiaa, mutta myös uskoa siihen, että ympäröivää maailmaa on mahdollista muuttaa.
Amnesty International Suomen osasto 12 / 2019
María Teresa Rivera tuomittiin vuosikymmeniksi vankilaan keskenmenosta – nyt hän vaatii oikeutta kohtalotovereilleen El Salvadorissa
Vankilassa ollessaan María Teresa tutustui toisiin naisiin, jotka jakoivat hänen kohtalonsa. Jotkut heistä olivat tulleet raskaaksi raiskauksen seurauksena, menettäneet lapsen keskenmenossa ja María Teresan tavoin saaneet kymmenien vuosien vankilatuomion rikoksesta, jota eivät olleet tehneet. Samaan aikaan heidän raiskaajansa kulkivat vapaana.
Amnesty International Suomen osasto 10 / 2019
Tasa-arvolakiin kirjattu poikkeus täyttää sukupuoleen perustuvan syrjinnän tunnusmerkit – mitä miesten asevelvollisuudelle pitäisi tehdä?
Miesten asevelvollisuus on aihe, joka jää usein sivuun suomalaisessa tasa-arvokeskustelussa. Viime vuosina yhä useammat ovat alkaneet kuitenkin kyseenalaistaa sukupuolittuneen järjestelmän oikeudenmukaisuuden.
Maailman Kuvalehti 9 / 2019
”Asiakaskunnassa on aiempaa enemmän ihmisiä, jotka ovat päätyneet ihmiskaupan uhreiksi Suomessa”
Smallenburg harvoin kuulee asiakkaistaan enää oleskeluluvan myöntämisen jälkeen, vaikka joku saattaakin palata vuosia myöhemmin esimerkiksi hakiessaan Suomen kansalaisuutta. Monet eivät ymmärrettävästi tahdo pitää yhteyttä turvapaikkaprosessista muistuttavaan juristiin, vaan jatkavat mieluummin elämässään eteenpäin. Smallenburg huomauttaa, että hänen työnsä loppuessa asiakkaan henkinen pahoinvointi ja taistelu esimerkiksi perheen puolesta monesti jatkuu.
”Ei täällä kovin usein pääse näkemään oikeasti onnellisia loppuja.”
Amnesty International Suomen osasto 8 / 2019
Kokoaan suurempi Suomi – ihmisoikeudet EU-puheenjohtajakauden prioriteetiksi
Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yksi arvoista, joiden varaan Euroopan unioni perustuu. Unionin perusoikeuskirja suojaa kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen kattavasti sekä ihmisten taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä että kansalais- ja poliittisia oikeuksia. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan perusoikeuskirjasta tuli suoraan kaikkia sen jäsenmaita sitova ja EU-oikeuden ydintä. Siitä huolimatta niin Euroopan unionin sisä- kuin ulkopolitiikastakin löytyy kritisoitavaa niiden ihmisoikeusvaikutuksiin liittyen.
Amnesty International Suomen osasto 7 / 2019
Raskas taakka äidin harteilla
Kun Zeinabin perhe pakeni henkilökohtaista vainoa Turkkiin, eivät rahat riittäneet koko perheen pakomatkaan. Eurooppaan lähti vain äiti kahden lapsensa kanssa. Mielikuva ihmisoikeuksia puolustavasta Suomesta särkyi, kun kansainvälistä suojelua saanut äiti ymmärsi, että taakse jääneiden perheenjäsenten tuominen turvaan oli tehty käytännössä mahdottomaksi.
Amnesty International Suomen osasto 5 / 2019
Politiikka isän ja perheen välissä
Vasta kielteisen päätöksen myötä Omarille selvisi, että perhesiteiden todistaminen ei riittänytkään enää vaimon ja lasten saamiseen Suomeen. Kesäkuun lopussa, eli vain muutamaa päivää ennen Omarin perheen haastattelua ja hakemuksen vireille panoa voimaan tullut Suomen ulkomaalaislain viimeisin muutos oli tehnyt haaveet perheenyhdistämisestä turhaksi. Toissijaista suojelua saaneiden oli nykylainsäädännön mukaan aina pystyttävä täyttämään toimeentuloedellytys saadakseen perheensä luokseen.
Amnesty International Suomen osasto 4 / 2019
Perhe-elämä puhelimen varassa
Ali aloittaa päivänsä soittamalla lapsilleen. Hän puhuu perheensä kanssa puhelimessa kaiken aikaa. Sukulaiset ovat kuolleet, joten heillä on vain toisensa. Yhteydenpito sekä helpottaa että pahentaa ikävää.
”Menetän tärkeitä hetkiä lasteni kasvaessa. Kun katson heitä puhelimeni ruudulla, näen heidän muuttuneen niin paljon.”
Amnesty International Suomen osasto 4 / 2019
”Rekkojen kyydissä on 50 kilon edestä juureksia, joista kuskit keittelevät soppaa” – Rekkakuskit tietävät maailmasta sen, mitä kukaan muu ei tiedä
Etenkin Etelä-Euroopassa naiskuljettaja oli aikoinaan varsinainen nähtävyys. Kun Manninen karautti kesämekossaan ja korkokengissään lastaamaan italialaisen tehtaan pihaan, työnjohtaja juoksi vastaan ja kielsi tätä tulemasta autosta ulos.
”Hän selitti, että heidän koko tehtaansa pysähtyisi, kun kaikki tulisivat katsomaan naiskuljettajaa”, Manninen sanoo.
Maailman Kuvalehti 9 / 2018
Lisääntymättä paras?
Koskinen ihmettelee, kuinka ilmastonmuutoskeskustelussa vakiintunut huoli väestönkasvun aiheuttamista ongelmista ei tunnu koskettavan Suomea.
Puheet huoltosuhteen heikkenemisestä vievät Koskisen mukaan muutenkin huomiota akuutimmilta ongelmilta.
”Jos tämä ekosysteemi romahtaa, meidän ei tarvitse enää huolehtia Suomen huoltosuhteesta, eikä mistään muustakaan”, hän huomauttaa.
Maailman Kuvalehti 6 / 2018
Sohvasurffaus on edelleen in – mitä tapahtuu, kun kotioven avaa tuntemattomalle?
Korpela kertoo tahtovansa nähdä eri kulttuureista tulevien ihmisten tapaavan ja auttavan toisiaan enemmän. Hän huomauttaa, että vaikka kaikki vieraanvaraisuusverkostot toimivat internetin välityksellä, on niiden tavoitteena saada ihmiset viettämään mahdollisimman vähän aikaa itse sivustoilla.
Idea on siis täysin päinvastainen kuin sosiaalisen median palveluilla. Tärkeintä on päästä tapaamaan toisia enemmän, kasvotusten.
Maailman Kuvalehti 12 / 2017
Älä sitten valita, kun sinut raiskataan
Varoittelunkin taustalla on varmasti usein vain vilpitön huoli. Maailma ei kuitenkaan muutu vaarattomammaksi niin, että naiset rajoittavat elämänsä vain turvallisiksi luokiteltuihin tiloihin. Aivan kuin täysin turvallisia tiloja olisi edes olemassa. Jos kysytään vaikka perheväkivallan uhrilta, ei oma kotikaan aina ole sellainen. Silti naisia ei koskaan pelotella menemästä naimisiin.
Maailman Kuvalehti 6 / 2017
Maailman Kuvalehden luetuin juttu vuonna 2017!
Voiko liftaamalla parantaa maailmaa?
Ennen kuin hänet houkuteltiin aikoinaan liftausreissulle Teheranista Beirutiin, Shadi oli luullut matkustamisen olleen mahdollista vain rikkaille. Iranilainen yhteiskunta ei kannusta naisia lähtemään yksin reissuun.
”Matkalla ymmärsin, ettei kysymys ole vain rahasta”, hän sanoo. ”Oppiakseni tuntemaan itseni minun on tutustuttava ihmisiin muualla maailmassa.”
Maailman Kuvalehti 11 / 2016
EMMA VEPSÄ 